Kirkonkylän Marttojen vuosi 2022
Vuosi 2022
2.12. Perinteinen, yhteinen joululounas nautittiin jo tutussa paikassa Sport Cafessa. Ruoka on hyvää ja viihtyisässä kabinetissa on mahdollisuus katsella vuoden tekemisiä videotykin avulla. Se mukava tapa päättää vuoden touhut.
Seurakunnan joulumyyjäisiin valmistettiin lanttu- ja porkkanalaatikoita sekä leivottiin karjalanpiirakoita vuotuisen tavan mukaan. Saammehan kokoontua heidän tiloissaan!
.Joululounaan ilosia ilmeitä .
Ryijyhommat sattuivat monelle syys- ja joulukiireiden päälle, mutta jatkuvat vielä kevätpuolelle toiveitten mukaisesti. Muutama tuli valmiiksi.
19.10. Syksyn marttatouhut ovat alkaneet käsillä tekemisen merkeissä. Marttojen vuoden kässäteeman mukaan opettelemme ryijytekniikkaa mm. itse värjäämistämme langoista. 26.9. Aloitimme värjäyksen opettelua ns.purkki- eli kylmävärjäyksellä. Kasveja ja esim. sipulin, appelsiinin kuoria tai ja lankoja vuorotellen purkkiin ja puretusliemi päälle. Ohjeita,määriä ja aineita löytyy runsaasti netistä tai alan kirjoista. Mielenkiintoista ja helppoa. Esim. omat langanjämäni saavat uuden värin tai ainakin vivahteen, riippuen langan pohjaväristä. Katsotaan mitä niistä syntyy!
Pehmeitä värejä syntyi mm. aronialla, mustapavuilla sipulin- ja appelsiininkuorilla, teellä ja kahvilla. Ja sitten vaan ahkeroimaan. Onneksi oli opastaja, kässämartta Eeva.
Käsillä tekemisen teemaa aloiteltiin 10.10.kun kävimme tutustumassa heinolalaiseen Elsan ekopajaan, puotiin jossa tehdään erilaisia saippuoita ja muita puhdistusaineita käsin ja luonnonmukaisista aineista. Tuotteet ovat mahdollisimman vähän allergisoivia ja luontoa pilaavia. Yrittäjä Mari Tiira kertoi koskettavan tarinan pajan alkusysäyksestä. Googlaamalla löytyy paljon tietoa yrityksestä. Kannattaa tutustua!
Yrityksen perustaja Mari Tiira ja puodin ”herkkutiski”
Mustikkametsä saippuan valmistusta!
6.9. Kesä alkaa olla lopuillaan ja syyskauden marttailu on kohta käsillä. Se alkaa 12.9. srk-talolla tuttuun tapaan.
Kasvimaaprojektimme Kyläyhdistyksen kanssa sai loppuhuipenuksen Sadonkorjuujuhlan muodossa Kyläpirtin pihalla 6.9. Palstalaiset saivat myydä peltotilkkunsa tuotteita sekä muita luonnonantimia. Me martat paistoimme pinaatilettuja Kyläyhdistyksen kustantamista aineksista (pinaatit kyllä marttojen palstalta) ja tuotto niistä luonnollisesti Kyläyhdistykselle.
Myyntipöydällä oli pottuja, kesäkurpitsoita, mustikkakukkoa, papuja sekä erilaisia pikkelsejä ja hilloja kasvimaan tuotteista.
Porukkaa olisi toki voinut olla enemmänkin mutta kiva tapahtuma kuitenkin. Ja marttojen letut saavat aina huimat kehut
15.8. Alueen marttayhdistykset kokoontuvat joka kesä yhteiseen rentoon tapahtumaan vaihtamaan kuulumisia iloisen yhdessäolon merkeissä. Oli meidän vuoromme tänä vuonna ja oli mukava tavata marttaystäviä ihanissa Sulkavankosken maisemissa, seurakunnan leirikeskuksessa.
Kuten asiaa kuuluu, tarjoilu oli runsas ja maittava. Oman kasvimaan tuotteita käytettiin maittavissa salaateissa. Kanatacot, grillimakkarat ja kahvit marjapiitakan kera täydensivät aterian.
Ilta oli lämmin ja sauna vielä lämpimämpi. Uinti ja sauna maittoi monelle. Ohjelmassa leikkimielinen tietovisailu sekä arpajaiset, joissa voittoina mm. palstamme tuotteita! Kaikenkaikkiaan onnistunut ilta. Kiitos osallistujille ja kaikille järjestäjille!
26.7. Martan päivän kunniaksi paistoimme muurinpohjalettuja Pirtin pellon viljelijöille sekä muillekin kyläyhdistyksen jäsenille. Kyläyhdistys kustansi tarpeet ja tarjosi kahvit ja me paistoimme herkulliset pinaattiletut. Ja toden totta, pitkän kuuman ja kuivan jakson jälkeen, juuri sillä hetkellä kun tilaisuuden piti alkaa, sade päätti yllättää melkoisten tuulenpuuskien kera. Se ei kuitenkaan tahtia haitannut. Etsimme tuulelta suojaisan kulmauksen ja aloimme paistaa, koska väkeä saapui paikalle yllättävän paljon. Lettutaikinaa kului n. 7 litraa ja kiitosta tuli Martoille monesta suusta. Mukava rupeama. Kiitos kuuluu myös Kirkonkylän kyläyhdistykselle!
Kuvia ja tunnelmia Pirtin pellolta kasvun ihmeitä seuratessa. Kuiva kesän alku ei haitannut mitään meidäm Marttojen viljelyprojektissa. Muutamat innokaat käyvät tarkastamassa ja kastelemassa ja kitkemässä tilukset päivittäin. Ovatpa pestanneet siippansakin mukaan vedenkantopuuhiin. Jonkin verran oli itämisongelmia, muuta se mikä lähti kasvuun voi todella hyvin. Pelätyt etanatkin ovat pysyneet loitolla ja samoin kauriit.Toistaiseksi.
Alussa melko autiota, paitsi läheisellä vuohenputkipellolla(keskellä). Eeva kerää siellä lehtokotiloita. Yhtä vehreä ja iso jättipalsamiviidakkokin oli vieressä. Yritettiin kitkeä, mutta oli mahdotonta. Joku palstanomistaja kävi sen lopulta niittämässä pois! Kiitos!
Kaikki kasvaa, eikä rikkaruohon rikkaruohoa!
24.5. Pidettiin seurakuntatalolla Leenan Luonnonyrtti-harrastusmerkki – tapahtuma. Suoritukseen kuuluu järjestää tilaisuus jonkin toisen yhdistyksen kanssa ( ei välttämättä marttayhdistyksen). Siltojen Martat Heinolasta olivat kiinnostuneita ja mukavan porukan kanssa tehtiin ensin tunnistusretki läheiselle rantaniitylle ja sitten sisällä opiskeltiin lisää tuntomerkkejä, ravintosisältöjä ja käyttö- ja säilömisvinkkejä. Lopuksi maisteltiin kaikenlaista, suolaista ja makeaa, mahlajuomaa ja yrttiteetä. Palaute oli positiivista. Monet yrtit ovat superruokaa maun ja ravintosisältöjensä puolesta. Kiitos Siltojen martat, sain opintosuoritukseni tehtyä!
Maistelupöydässä oli monenmoista. Mm.voikukka,vaahterankukka ja kuusenkerkkäsiirappia, villiyrttipestoa ja -levitettä. Manteli-perunamuffineja höystettynä pihlajansilmukermalla, vadelmilla ja vaahterankukill
Kuvassa vuohenputkea, voikukkaa, ketunleipää, poimulehteä, siankärsämöä, maitohorsmaa ja kangasajuruohoa joita voi käyttää mm. salaattiin ja pestoon.
Kevään toiminta ei kuitenkaan loppunut varsinaiseen viimeiseen kokoontumiseen vaan se jatkui ja jatkuu edelleen palstallamme Kirkonkylän Kotasen rannalla. Koko paikka nimettiin Pirtinpelloksi ja siellä oli 30.5. ensimmäinen yhteisöllinen kahvi- ja infohetki. Tilaisuudessa oli mukava, leppoisa tunnelma tunnelma. Meillä ”peltoaktiiveilla” oikeasti toteutuu marttalaulun tunnelma ”kylvän ja kitken peltoni laitaa Luojalta kasvua toivoellen”. Sadetta ainakin on tullut riittämiin ja pumppua ei ole liiemmin tarvittu.
Ahkeroinnin jälkeen maistui kahvi ja pulla.
25.4. Kevään viimeinen varsinainen marttailta olikin asiaa täynnä. Kyläyhdistys on ruvennut touhuamaan palstaviljely-aluetta kirkonkylän Kotajärven rantaan. Vajaan hehtaarin alue jaetaan noin aarin palstoihin ja vuokra on 10€/kesä. Asiasta kävi kertoilemassa kyläyhdistyksen aktiivi Päivi Kuisma. Idea oli syntynyt mm.maailmantilanteesta ja mahdollisesta tulevasta ruokapulasta. Maita hallinnoiva Tuomo Orasmaa on luvannut muokata alueen viljelykuntoon. Lupauduimme neuvomaan halukkaita viljelyasioissa ja otimme itsellemmekin yhden palstan. Hieno juttu!
Syyspuolella aloitamme ryijyprojektin (marttojen teema) ja sitä silmälläpitäen tutustuimme kasvi-ym.luonnontuotteilla värjäykseen. Eeva H. oli perehtynyt asiaan ja tehnyt kokeiluja mm.kotitalousjätteillä. Hän oli kokeillut ns.kylmävärjäystä ja keittovärjäystä. Kuvassa kolme ensimmäistä vasemmalta oli tehty ns.purkkivärjäyksellä eli kylmävärjäykselllä ja oikealla kaksi,kahvi ja tee keittämällä. Tosi kauniita värejä tuli molemmilla tekniikoilla. Ohjeita löytyy paljon netistä ja kirjoista.
Herkuttelimme myös ihanalla kasvisvoileipäkakulla, jonka valmisti Erolan pulla ja kahvi sekä Helmisen Pirkon suklaaruuduilla.
11.4. Vierailimme Orimattilassa taiteilija Soile Yli-Mäyryn taidelinnassa sekä hattupuoti Anjo Alleessa. Se oli mukava kevätretki, vaikka itse keväästä ei ollut juuri tietoa. Asiantuntevan oppaan avustuksella tutustuimme niin talon historiaan kuin taitailijankin vaiherikkaaseen elämäänsä sekä luonnollisesti hänen värikylläiseen ja runsaaseen tuotantoonsa. Suuri, entinen tehtaanjohtajan asunto, pursuili kaiken kokoisia maalauksia ja Muranossa tehtyjä lasiveistoksia kahdessa kerroksessa. Hieno elämys!
Yhdistyksessä oli myös herännyt kiinnostus hatuntekoon ja poikkesimme samalla design-hattupuotiin Anjo Alleehen, jossa hattumaakari Anita Jokinen näytti meille miten huopahattu syntyy. Ehtaa käsityötä, eikä se ihan heikoin voimin näyttänyt syntyvänkään. Hienoa käsityötä! Kova oli pulputus ja hattujen hipelöinti. Jokunen kesä- ja juhlahattu lähti mukaankin.
Hattuhyllyjä, hattumuotteja, hatuntekijä ja -ostaja!
28. 3. Meillä oli Ulla Kaikkonen ja Katri Jaronen vierailemassa Keski-Lahden Martoista. He kertoivat marttojen kansainvälisestä toiminnasta eli lähinnä kehitysyhteistyöstä Afrikassa, Malawissa ja Etiopiassa. Kamerunissa työtä on tehty vuosina 2012 – 2921. Työtä tehdään sillä yhdessäpaikallisten järjestöjen, mm vammaisjärjestöjen, kanssa. Vammaisten asema on usein kehitysmaissa todella kurja. Esitys oli todella avartava ja mielenkiintoinen ja saimme valaisevan kuvakavalkadin erityisesti naisten oloista siellä.
Oli sen verran mielenkiintoista, että tilaisuudessa kuvat jäivät ottamatta. Tässä muutama kuva Marttojen sivuilta.
Malawiissa Marttaliitto tekee yhteistyötä Väestöliiton, Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa parantaakseen tyttöjen asemaa mm.koulutuksen ja seksuaaliterveyden edistämiseksi.
Etiopissa Marttojen tärkeä yhteistyökumppani on Kynnys ry. Sikäläisten vammaisten naisten asema on tukala.
27.3. Marianpäivänä oli meidän vuoromme järjetestellä Kirkkopyhä. Toimestamme jumalanpalveluksessa siis toivotetttiin väki tervetulleeksi kirkkoon ja jaettiin virsikirjat,luettin teksti sekä kerättiin kolehti. Kirkkokahvit tarjottiin Seurakuntakodilla ja tarjolla oli sekä suolaista että makeaa. Vapaaehtoinen kahvimaksu kerättiin Ukrainalle. Väkeä oli runsaasti paikalla.
Ennen kahveja tietysti leivottiin. Hummus-ja munavoisämpylöiden lisäksi tarjottiin rahka-mansikka kääretorttua. Niitä tehtiin 8 pellillistä. Riitti ja jäi vielä seuraavan päivän marttatapaamiseenkin!
3.3.2022
Ja taas tuli herkkua heinolalaisille! Mehevää lasagnea. Oli kuulemma maistuvaa.
14.2.-22
Tammikuu ja helmikuun alku on pidetty koronataukoa yhdistyksessä, mutta 9.2.päätettiin lähteä neljän martan voimin seurakunnan keittiöön kokkaamaan ruokaa heidän lämminruokatarjoiluunsa
Kuten aiemminkin mainittu monet paikalliset yhdistykset auttavat näissä hommissa ja me teemme sen n.5 kertaa vuodessa.
Ruokalistassa oli tällä kertaa maksapihvit, perunamuussi ja puolukkahillo sekä jälkiruokana omenapiirakka.
Valtavat määrät taas kokatiin, pihvejä n.300 ja mieletön vuori pottumuusia. Lisäksi 3 isoa vuokaa omenapiirakkaa. Kun on tottunut laittamaan ruokaa vaan esim. kahdelle, noin isojen määrien käsittelyssä on oltava ruista ranteissa ja tietty hyvät koneet käytössä. Hyvi taas selvittiin ja nyviltä maistuivat. Ja on han siellä apuna seurakunnan emäntä Merja, jota ilman ei selvittäisi.
Hyvin olivat menneet kaupaksi. N. 50 ihmistä oli käynyt hakemassa annoskasseja.
