Kirkonkylän Marttojen vuosi 2020
Vuosi 2020
Tapaninpäivänä 27.12.2020
Melko hiljaiseksi jäi siis meidän loppuvuoden toimintamme ja syynhän kaikki tietävät. Seurakunnan myyjäiset peruttiin ja samoin meidän piirakka- ja pullatalkoomme, joihin on yleensä osallistunut n. 10 henkilöä. Mari ja Sisko kävivät kuitenkin tekemässä laatikoita ja kyllähän sitä jälkeä syntyy, kun pannaan töpinäksi.
16.11.-20
Tämän vuoden marttailut alkavat olla ns.pulkassa. Korona vei sekä laulutuokion ja perinteisen joululounaamme. Aika mukavasti saatiin kuitenkin suunnittelemamme ohjelma vietyä lävitse. Muutama kerta kokoonnuttiinkin ulkona ja sisällä ollessa yllä oli maskit ja kunnon turvavälit. Ahkera opiskelijamme Sisko piti 2.10. esityksen aiheesta ”Naiset ja kehitys”. Se liittyi hänen opintosuoritukseensa jä käsitteli mm.naisten asemaa kehitysmaissa.
Viimeisessä kokoontumisessa 16.11. valmistimme erilaisia pussukoita ja pakkauksia kaikenlaisista kotoa löytyvistä materiaaleista: vanhoista lehdistä, kalentereista, pahveista ym. Asiaan oli perehtynyt moniosaajamme Eeva ja tuotteita syntyi. Ihan oikeasti kannattaisi tänä jouluna pakata lahjat itse tehtyhin paketteihin.
Kyllä tuli hienoja!
Pusukoista innostuneena tein vielä itsekin kotona lisää, kun löysin vanhan Rudolf Koivu-kalenterin sekä Suomen luonto-kalenterin. Monet lahjat menivät näihin paketteihin. Kierrätystä sekin!
29.10 Marttailua ja seurakunnan ruokatarjoilua
OLemme jatkaneet toimintaamme suunnitelmamme mukaan, tosin koronan huomioon ottaen. Meillä on onneksi iso tuulettimilla varustettu seurakuntasali käytössämme.
19.10. Keskustelimme pakkausmerkinnöistä Jäsenemme Eevan johdolla. Hän oli todella perehtynyt asiaan ja huomasimme, että niitä on valtavasti. Mm. luomu-, ympäristö,-alkuperäis- ja Suomi-merkkejä . Esitys oli todella valaiseva. Kaikilla merkeillä on omat merkityksensä ja säännöksensä. Marttojen agenda luomusta ja ympäristöajattelusta oli kantavana teemana.
Lisätietoa merkeistä saat marttojen sivuilta tästä linkistä:https://martat-staging.valudata.fi/marttakoulu/kodinhoito/merkit-apuna/
/
Eeva luennoi ja esittelee erilaisia pakkausmerkintöjä.
29.10. Olemme seurakunnan kanssa yhteistyössä heidän ruokatarjoiluissaan. Siis valmistamme aterian seurakunnan emännän suunnitelman mukaan heidän hankkimistaan aineksista. Tänä tapahtuu noin 5-7 kertaa vuodessa. Aiemmin tarjoilu tapahtui seurakuntakeskuksessa Heinolan kaupungissa, nyt kirkonkylän seurakuntatalolla. Muutos on vähentänyt ruokailijoita jonkin verran. Nyt paikalla oli n.30 ruokailijaa.
Tarjosimme karjalanpaistia, perunoita ja höyrytettyjä porkkanoita ja parsakaalia, puolukkahilloa ja punakaali-omena raastetta, voileipiä, mahua ja maitoa. Jälkiruuaksi omena- ja mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeen ja kahvin kera. Kaikille tuntu maistuvan. Lopuksi tiukka siivous ja tiskaus. Tuli hyvä mieli!
21.9. Kalan käsittelyä
Tätä asiaa moni oli toivonut ja ilman riesaamme koronaa paikalle olisi voinut kutsua isommankin joukon. Kyllähän martatkin jotain osaa mutta esim. veitsien ja välineiden valinta ja teroitus voikin olla jo vähän mutkikkaanpaa.
Opastajamme oli alan expertti Leevi Lyytikäinen, jolla oli kymmenien vuosien kokemus suomalaisten järvikalojen käsittelystä.
Olimme ulkona ja Leevi oli tuonut paikalle kaiken tarvittavan perkauspöytää ja kaloja myöten.Olimme lisäksi saaneet kalaa Heinolan Erämiesten onkikilpailusta, joten valikoimaa oli: ahventa, haukea ja särkeä sekä joku pikkuinen pasurikin. Kaikesta tuli ruodotonta syötävää helpon näköisesti.
Se tuli selväksi, että huonoilla ja tylsillä välineillä ei saa aikaiseksi kunnon jälkeä!
Työpiste ja teroitus. Sitten valmista filettä hauesta ja nyljettyä ahventa.
19.9. Ympäristöviikon sieninäyttely Kyläpirtillä
Hyytävässä tuulessa järjestimme Kyläpirtin pihalla sieninäyttelyn. Kiviä piti asetella lautasille, ettei tuuli vienyt niitä mennessään. Aika paljon löytyikin lajeja,vaikka tänä kummallisena vuonna tuntuvat kaikki sienet työntyvän esille ennätysaikaisin. Väkeä kävi harvakseltaan, mutta kiinnostusta riitti.
Tarkkana pitää olla!
17.9.
Ruuanlaittoa seurakunnan ruokatarjoiluun.
Olemme taas lupautuneet auttamaan seurakunnan ruokatarjoilussa muutaman kerran syksyn aikana, mikäli sitä pystytään jatkamaan. Ensimmäisellä kerralla oli tarjolla lihapullat, uunijuurekset, perunamuusi vihersalaatti ja kakkukahvit. Ruokaa valmistetaan yleensä n.60 hengelle.
Aika sutina hoitaa kaikki valmiiksi kahdessa, kolmessa tunnissa kattausta myöten.Tosin jonkinverran esivalmistelujakin oli tehty. Jakelussakin olemme mukana.
Syksyn marttailu alkoi virallisesti 7.9. lounaan merkeissä. se oli tilattu pitopalvelu Mika Kalpiolta Vierumäeltä täydellä palvelulla, elikkä emme tehneet muuta kuin nautimme hyvästä ruoasta. Paikalla oli melkein koko porukka ja olimme järjestelleet paikat koronatilanteen huomioiden. Keväällä huomioimatta jääneet merkkipäiväsankarit saivat ruusunsa ja vuoden joukossa olleet marttamerkin.
Toivotaan että kokoontumiset saadaan jatkumaan tilanteesta huolimatta!
19.elokuuta 2020
Pitkästä aikaa sivuilla. Osaakohan sitä enää oleenkaan päivittää. Koko toimintahan tyssäsi siis keväällä ja huonolta näyttää tuleva syksykin. Katsotaan ja toivotaan että pääsisimme marttailemaan. Parasta mahdollista syksyä kaikille martoille!
Kaupunginmuseon remonttia päästiin kuitenkin juhlimaan ja mitä ihanimmassa säässä 15.8. Koko tilaisuus pidettiin ulkona pihan omenapuiden katveessa ja tunnelma oli rento ja samalla kuitenkin arvokas. Me martathan olimme luvanneet hoitaa tarjoilupuolen ja onneksi tautirintamalla näytti sen verran seesteiseltä, että homma onnistui.
Tarjolla oli suolaisia ja makeita pikku herkkuja sekä kuohuviiniä ja raparperimehua. Kuvassa lista tarjottavista makupaloista, jotka saivat valtavasti kehuja. Pääasiassa ajankohtaisia ja paikallisia makuja yksinkertaisessa muodossa!
Kevät 2020, 15.huhtikuuta
Kevään marttailuhan loppui sitten yhtäkkiä ainakin meiltä kirkonkylällä. Suurin osa jäsenistämme kuuluu sitä paitsi riskiryhmään. Liittokin ohjeisti jo hyvissä ajoin lopettamaan marttatoiminnan, joten kevään toiminta loppui varmasti kutakuinkin joka puolella.
Helsingin reissun lisäksi ehdittiin pitää vuosikokous ja hoitaa sääntömuutosasiat sekä suunnitella kevään toimintaa tarkemmin. Valmistimme myös kestokääreitä mehiläisvahan avulla sekä erilaisia suteja puretusta manillanarusta. Neljä kertaa ehdimme kokoontua kunnes tuli toppi.
Samalla loppuivat myös yhteistyötoiminnat. Kaupunginmuseon vastavalmistuneen remontin kunniaksi suunnitellut juhlalliset avajaiset siirtyivät hamaan tulevaisuuteen ja suunnittelemamme itä-hämäläiset herkkusuupalat jäivät toistaiseksi maistelematta. Oletettavasti myös Kivalterin perinteiset nokkoslettukestit jäävät pitämättä.
Samoin oma kevätlounaamme muuttuu syyslounaaksi. Toivottavasti!
Martathan ovat tunnetusti toimeliasta väkeä ja päätin kysellä vähän, mitä on puuhattu. Totesin, että jotkuthan ovat riehaantuneet vallan. Aika monet. On tehty kaikenlaista, mitä ei muuten ole ehtinyt tai jaksanut.
Tässä esimerkkejä: Leipominen on ilmeisesti ihan ykkösajanviete ja hyvä sikäli, kun kaupassa ei oikein voisi käydä ja tuoretta leipää pitää saada. Monet ovat tehneet kaikenlaisia improvisaatioita jauhokaapin pussinpohjista ja saaneet jonkinlaisen inventaarion tehtyä kaappien sisällöstä. Sama on koskenut myös ruoanlaittoa, kun jokaista ripausta ei voi kaupasta lähteä noutamaan. Ja on voinut kokeilla vähän mutkikkaampiakin reseptejä. Aikaa kun on ollut ja on edelleen. Pulmanahan on tietysti se että syöjät on vähissä, kun sosiaalista kanssakäymistä ei ole. Tuppaa kertymään vyötärölle.
Ja sitten siivous. Jotkut ovat kertakaikkiaan tarttuneet härkää sarvista ja raivopäisesti päättäneet putsata koko huushollin: laatikot, jalkalistat, hellantaustat, pestä sohvanpääliset ja ikkunat, purkaa komerot ja heittää turhat vaatteet UFFiin jne. Ja moni kadonneeksi luultu tavara on löytynyt. Ihanaa!
Tähän intoiluun liittyy tietenkin vielä tarve hankkia siivottuun kotiin jotain uutta ja kivaa mutta karanteeni on esteenä, ikävä kyllä.
Käsityö on sitten varmaan seuraavaksi suosituinta (niiden joukossa jotka osaavat). Neulominen ja virkkaaminen ennen kaikkea. Ensi talveksi taitaa monella olla röijyt ja sukat valmiina koko suvulle. Muutama vanha ompelustyökin on saattanut valmistua, kun sellainen on löytynyt kaappien perukoilta.Hengitysuojaimia olen ainakin minä muutamia valmistanut, vaikka ei oli ihan tullut selväksi, onko syytä käyttää vai ei.
Luovuus on kukoistanut monella saralla ja sehän on hyvä asia. Vanhat tilkut, langat ja vaatteet ovat päässeet esiin kaapien kätköistä ja saaneet ihan uuden elämän.
Ulkoilu ”kaikkine varotoimenpiteineen” on aika monella lisääntynyt huomattavasti ja lenkit pidentyneet. Täällä kirkonkylällähän voi hyvinkin tehdä 5 km lenkin eikä näe ketään, paitsi sunnuntai-iltapäivisin jolloin kaikki ovat päättäneet reippailla. Ne joilla on pihaa, ovat voineen hyötyliikkua pihatöiden mm. haravoinnin parissa. Ja vaikka ravintolat ovat kiinni, ”ulkona” voi syödä aina retkieväät tai paistaa makkarat.
Monella lukeminen on ollut tärkeä henkireikä. Kaikkihan eivät ole käytännön toimijoita ja nyt kun ei ole mininkään kiire, voi lojahtaa lukemaan ihan milloin vain. Moni ei vaan osannut ennakoida näin pitkää karanteenia ja varata kirjoja tarpeeksi. Kirjastohan sulkeutuikin melko nopeasti. Jotkut ovat hurahtaneet ”entisajan” aivojumppaan,palapeleihin saadakseen ajatukset pois ikävistä asioista.
Martta-akatemian harrastusmerkkiopinnotkin ovat kutsuneet puoleensa joitakin henkilöitä.
Ja keväthän se tulee koronasta huolimatta. Ikkunasta ulos tuijottelu ja lintulaudan viimeisten rippeiden syöjien tarkkailu ja tunnistu on sekin mukavaa, kun ei ole kiirettä. Ne joilla on kasvimaa tai parveke johon voi laittaa jotain kasvamaan, ovat kylväneet tietty kukat ja kurpitsat esikasvatukseen, ottaneet pelargonioitten pistokkaat ja kuopineet jo vähän jäistä maatakin.
Niin, että eiköhän tämä tästä ja toivottavasti tapaamme viimeistään syksyllä!
Ohessa kuvia monista touhuista.
26.1.2020
Vuosi on alkanut vauhdikkaasti. Lomakuulumiset on vaihdettu ensimmäisessä kokoontumisessa ja kerran on jo käyty kokkaamassa seurakunnan ruokatarjoilua varten. Lisäksi on tehty bussimatka Helsinkiin. Kävimme tutustumassa Helene Schjerfbeckin ”MAAILMALTA LÖYSIN ITSENI” ja ”TAITEILIJOIDEN RUOVESI” näyttelyihin Ateneumissa. 20 innokasta marttaa lähti mukaan, neljä Lauhjoelta, 12 meiltä ja 1 kaupungin yhdistyksestä kavereineen. Matka oli onnistunut ja näyttelyt kerrassaan upeat. Uskon, että ajatuksia herättävät maalaukset ja esittelyn tietopaketti pysyvät mielessä pitkään.
